Hevosen hajua paikan päällä – ravit vetävät katsojia kesällä

Suomessa raviurheilulla on pitkät perinteet. Raveja on järjestetty jo 1800-luvulla, ensin jääraveina ja myöhemmin myös muina vuodenaikoina. Valtio tuki jo tuolloin raviurheilua, ja ensimmäinen rata rakennettiin Helsingin Oulunkylään. Jo varhain 1900-luvulla suomenhevosrotu kantakirjattiin ja sekarotuisen hevoset suljettiin jalostuksesta ja kilpailuista. Ensimmäiset totopelit veikattiin vuonna 1928, ja vain vuotta aiemmin Helsingin Käpylään valmistui ravirata. Raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos ry perustettiin vuonna 1973. Kun samalla suomalainen lämminveritamma Charme Asserdal alkoi menestyä ulkomailla, alkoi raviurheilun tunnettuus Suomessakin lisääntyä.

Nykyisin Suomessa ravataan lähes joka päivä, muutamaa juhlapyhää lukuun ottamatta. Raveja järjestetään lounasaikaan noin viiden lähdön kilpailuna. Arkisin ilta-aikaan ja viikonloppuna pääsääntöisesti päiväsaikaan järjestettävissä raveissa on hevosmäärästä riippuen 9-12 ravilähtöä, jonka lisäksi raveissa voidaan järjestää myös koe- ja opetuslähtöjä tai ponilähtöjä, jotka edustavat raviurheilun nuorisotoimintaa. Joidenkin ravikilpailuiden lähtöinä voi olla myös raviratsastusta, eli montea.

Ravilähtöihin osallistuu Suomessa vuosittain vajaat 7 000 hevosta ja niissä jaetaan palkintoina yli 18 miljoonaa euroa.

Ravihevosen taustalla on useita henkilöjä

Ravilähtöjä on kylmäverisille sekä nopeammalle rodulle, eli lämminverisille. Molempia voi olla sekä Suomessa että ulkomailla syntyneitä. Nimensä mukaisesti ravilähdöissä sallittu askellaji on ravi, laukkaamisesta voi tilanteesta riippuen joutua hylkäykseen. Ammattivalmentajalla voi olla valmennuksessaan useita kymmeniä hevosia ja kymmenkunta työntekijää. Hevosen kuukausimaksu ammattilaisen ylläpitämässä tallissa on noin 1 000 euroa. Valmentajilla on käytössään hyvät puitteet hevosten valmennuksiin. Hevosia voidaan treenata ulkona kärryillä, ratsastaen tai uittamalla, eli hevonen ui veneen perässä. Joskus treenimuotona käytetään myös kävelytyskonetta.

Hevoset tarvitseva huolenpitoa lähes ympäri vuorokauden – ruokinnat aamun illoin ja päälle tarhaan viemiset ja haut. Ravivalmentaja vastaa hevosen kilpailukunnosta ja on näkyvin osa hevosen taustalla. Valmentaja päättää hevosen kilpailuttamisesta usein yhdessä omistajan kanssa. Valmentaja antaa hevosen kuntotiedot, eli vihjeet veikkaajille. Hevosta voi ohjastaa valmentaja itse tai joku muu ravikuski, jonka on suoritettava ravikortti osatakseen ajaa ja toimia ravilähdössä tietyllä tavalla. Hevosen huolenpidosta valmentajan kanssa huolehtii päivittäin hevosenhoitaja sekä tarvittaessa kengitysseppä ja eläinlääkäri.

Totopelillä jännitystä ravilähdön seuraamiseen

Totoa saa pelata Suomessa 18 vuotta täyttänyt henkilö. Toto on hevosurheilun vedonlyönnin nimi, ja pelin järjestää Veikkaus. Totoa voi pelata esimerkiksi internetissä Veikkauksen kautta, raviradalla ja liikkeissä, missä on Veikkauksen pelipiste. Pelimuotoja on useampia, joten niihin kannattaa tutustua huolella etukäteen. Usean lähdön pelit, kuten Toto75 tarkoittaa, että pelaajan on tiedettävä 7 eri lähdön voittaja. Duo-pelissä on tiedettävä kahden lähdön voittaja. Sijapelissä on veikattava hevosen sijoituttavan kolmen parhaan joukkoon, ja voittajapelissä on nimenmukaisesti tiedettävä voittaja.

Pelaaja saa hyvää statistiikkaa hevosista joko internetistä tai ravien maksullisesta käsiohjelmasta. Niissä on kerrottu hevosen ennätykset eri matkoilta, kuluvan ja edellisen vuoden sijoitukset kolmen parhaan joukossa sekä viiden viimeisen startin tiedot. Pelaajille on kerrottu myös kengitystiedot, eli onko hevosella ollut kaikissa jaloissaan hevosenkengät, vai esimerkiksi vain edessä. Myös hevosen kokonaisvoittosumma uraltaan on kerrottu. Usein käsiohjelmassa on pelaajille vihjeitä, jotka auttavat varsinkin ensikertalaisia tutustumaan lajiin paremmin. Lähdön tiedoissa on mainittu sarja, lähtötapa, aikataulu ja palkinnot.

Ravien suurkilpailut houkuttelevat radan varteen ensikertalaisia

Vaikka ravit eivät penkkiurheiluun säännöllisesti kuuluisikaan, ravien suurkilpailut houkuttavat oheisohjelmineen paikan päälle myös satunnaiskatsojia ja ensikertalaisia. Pääsääntöisesti suurkilpailut järjestetään kesäisin. Oheisohjelmana on esiintyjiä, lasten ohjelmia ynnä muuta. Ravien suurkilpailut ovat etenkin pienille paikkakunnille merkittäviä, koska katsojia kaksipäiväisissä raveissa on muutaman kymmentä tuhatta. Suomenhevosten Kuninkuusravit ovat kesän kohokohta. Kaksipäiväisissä raveissa oriit ja tammat mittelevät omissa sarjoissaan kolmessa eri osalähdössä. Kuninkuusravit järjestetään vuosittain eri paikkakunnalla, ja ne keräävät katsojia paikan päälle yli 50 000.

Finlandia-ajo maan pääradalla Helsingin Vermossa on keväisin huhti-toukokuun vaihteessa lauantaisin järjestettävä suurkilpailu. Kyseessä on mailin kutsukilpailu, jonne saapuu valjakolla yleensä myös Ruotsista, Ranskasta ja Italiasta. Suur-Hollola-ajo kesäkuun loppupuolella Lahden Jokimaalla on puolestaan kaksipäiväinen kilpailu Suomessa syntyneille lämminverisille, ja matkan pituus on 2 140 metriä. Heinäkuun puolivälissä Mikkelissä on perinteinen St Michel -ajo sunnuntaina, ja kylmäveristen Suurmestaruus-ajo lauantaina. Mikkeli on tunnettu nopeana ratana, ja siellä on tehty myös useita maailmanennätyksiä.

Hevosen selässä montea jo vuodesta 1979

Monte- eli raviratsastuslähtöjä järjestetään niin kylmäverirodulle kuin lämminverisillekin. Monten harrastajat ovat Suomessa suurimmaksi osaksi naisia. Lajin säännöt ovat lähes sama kuin kärrylähdöissä. Urheilulajina monte on hyvin haastava koska istuma-asento on hyvin ylhäällä, jalustimien ollessa hyvin ylhäällä, jolloin ratsastaja on lähes jalkalihasten varassa minimoidakseen ilmanvastuksen. Ratsastajan painon tulee olla vähintään 52 kiloa satulan kanssa. Jos ratsastaja on hyvin kevyt, voidaan käyttää erilaisia painoja satulassa painorajaa saavuttamiseksi. Raviratsastukseen osallistujat omaavat C-lupakortin, joka on mahdollista suorittaa aikaisintaan 16-vuotiaana.

Ravit työllistävät eri alojen ammattilaisia

Ravikilpailuissa tarvitaan usean alan ammattilaisia, joten raveissa työskentelyn kiinnostaessa kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään ravirataan. Kilpailutoiminnassa tarvitaan muun muassa koulutuksen saaneita tuomareita ja sihteereitä, jotka valvovat kisaa juridisesta näkökulmasta. Raveissa selostaja ja haastattelija kertovat yleisölle ravien kulusta.

Eläinlääkäri avustajineen puolestaan valvoo, että kaikki on hevosten puolesta kunnossa ja ottaa kantaa hevosen terveyteen liittyvissä seikoissa. Lähettäjät valvovat lähdön onnistumisen. Lisäksi henkilökuntaa tarvitaan tallialueella. Raveissa voi työskennellä myös ravintola-alalla, järjestyksenvalvojana tai liikenteenohjauksessa, eli työnkuvat ovat hyvin monipuolisia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *