Ratsastus liikuntamuotona

Ratsastuksesta on apua moneen vaivaan

Yllättävän monelle voi tulla yllätyksenä se, kuinka monipuolinen liikuntamuoto ratsastus oikeastaan on. Se ei ole pelkkää haaveilua hevosen selässä metsäpoluilla kävellen, vaan koko kehoa ja mieltä liikuttava urheilulaji. Pelkkä eläinten kanssa työskentely ja luonnossa oleskelu tekevät ihmeitä henkiselle hyvinvoinnille, mutta yhtä lailla melkein jokainen lihasryhmä saa kunnon treenin ratsastustunnin aikana: sen todistaa hikinen kypäränsisus.

Ratsastuksen henkinen ja fyysinen puoli on otettu huomioon myös fysioterapiassa ja muiden vaikeasti vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten kuntoutuksessa. Hevosen selässä ihminen eheytyy ja kokee olevansa yhtä yhden uljaan eläimen kanssa. Se kehittää itseluottamusta, itsetuntoa ja rohkeutta kohdata elämä.

Ratsastus vaatii ratsastajalta paljon

Ratsastustunnin aikana liikutaan yleensä monenlaisilla syketasoilla, joka tekee siitä erinomaisen tavan nostaa kuntoa. Ratsastajan täytyy hallita kehonsa hyvin, jonka lisäksi hevosen kanssa työskenteleminen vaatii tasapainoa, rytmitajua, ketteryyttä, yhdistely- ja reaktiokykyä, lihaskuntoa ja tietenkin luottamusta eläimeen ja omiin taitoihin.

Hevosen selässä ei tarvitse käyttää suurta voimaa, mutta lihasten täytyy olla jäntevät ja kestävät. Erikoistilanteita, kuten tippumisia, varten ratsastajalta vaaditaan myös nopeus- ja maksimivoimaa. Voimaa täytyy tuottaa hetkellisesti, mutta muilta osin hevosen selässä täytyy istua mahdollisimman rennosti, jotta ratsastaja voi mukautua hevosen liikkeisiin. Hevoselle annetut avut täytyy tehdä mahdollisimman kevyesti, ilman voimaa.

Ratsastus kehittää kaikkia kehon lihaksia

Ratsastaessa työskentelevät erityisesti keskivartalon, ylävartalon ja jalkojen lihakset. Keskivartalon lihakset auttavat pitämään ratsastajan hevosen selässä, joten niiden hyvä kunto ovat erittäin tärkeää. Istuessa hevosen selässä tasapainon täytyy olla kunnossa, jonka lisäksi istunnan täytyy olla mahdollisimman rento, mutta napakka.

Jokaisen hevosen liikkeet ovat liikeradoiltaan hieman erilaisia: toiset hevoset pompottavat enemmän kuin toiset. Näitä vaihteluita varten keskivartalon ja jalkojen lihakset auttavat tukemaan sujuvaa istuntaa. Keskivartalon lihasten hyvä kunto ovat perusta, jonka ympärille ylävartalon ja jalan lihakset kehittyvät harjoitusten myötä. Aluksi harjoitellaankin hitaimmissa askellajeissa, jonka jälkeen vauhtia lisätään ja hevosta aletaan liikuttamaan monipuolisemmin eri liikkeissä.

Ratsastuksessa mielenhallinta on tärkeää

Aloittelevat ratsastajat pelkäävät luonnollisesti putoamista. Monet ikävät uutiset kertovat osansa lajin vaarallisuudesta, sillä onhan kyseessä eläimen kanssa työskentely, ja yksikään eläin ei ole sataprosenttisen luotettava. Tästä huolimatta putoaminen on yksi ratsastuksen peruselementeistä: jokainen putoaa varmasti enemmän kuin kerran. Onneksi 99 prosentissa tapauksista ei tapahdu mitään ikävää, vaan ratsastajaa patistetaan nousemaan uudestaan hevosen selkään. Pelon ei saa koskaan antaa ottaa valtaa, sillä hevonen on herkkä eläin ja voi aistia sen. Hyvät ratsastuksenohjaajat keskittyvät myös pelon hallintaan ja auttavat ratsastajaa rentoutumaan esimerkiksi putoamisen jälkeen. Yleensä tippumisen unohtaakin jo lopputunnin aikana.

Rakkaus hevosiin yhdistää harrastajia

Ratsastuksen huipputasolla pääseminen vaatii useiden vuosien harjoittelua. Suomessa on kuitenkin tarjolla paljon mahdollisuuksia kilpailla ja parantaa taitojaan jo ihan junioritasolta lähtien erilaisilla kursseilla ja leireillä.

Monet tallit tänä päivänä tarjoavat myös muuta liikuntaa kuin pelkkää ratsastusta. Esimerkiksi suosituilla kesäleireillä voi kokeilla vikellystä, joka on voimistelua hevosen selässä tai uimista hevosten kanssa. Kaikkia hevosten kanssa liikkuvia yhdistääkin rakkaus hevosiin, jonka ansiosta talleilla on yleensä hyvä yhteishenki ja hauskaa tekemistä kaikenikäisille. Jo pelkästään tallinhoito lannanluomisineen ja hevosten harjaamisineen on mukavaa oheisliikuntaa, joka nostaa yhtä lailla kuntoa ollen samalla mielekästä tekemistä hevoskärpäsen puremalle harrastajalle.

Verrytteleminen on yhtä tärkeää ratsastuksessakin

Monet aloittelijat valittavat ensimmäisten tuntien jälkeen kivusta ja jäykkyydestä. Vain harva ratsastaja muistaakin venytellä ennen ratsastusta. Tämä voi johtaa lihasten jäykkyyteen ja lihaskipuun, etenkin lajin alkutaipaleilla. Ennen ratsastusta onkin hyvä käydä läpi kaikki tärkeät lihasryhmät venytellen esimerkiksi ylävartaloa kiertäen ja rintarankaa avaavilla liikkeillä. Lämmittelyn voi suorittaa ripeällä kävelylenkillä tai pikaisella juoksulenkillä tallin pihalla. Kävelyyn voidaan yhdistää koukistavia tai avaavia askelia.

Loppuvenyttely on yhtä tärkeää, jotta kovaa kokeneet lihakset pääsevät palautumaan oikealla tavalla. Erityisesti jalkojen suuret lihakset, keskivartalo ja ylävartalon rintakehä, yläselkä ja käsivarret on hyvä käydä läpi.

Ratsastus vaatii myös oheisliikuntaa

Ratsastus voi harrastuksena olla aikaa vievää, etenkin jos siihen kuuluu työssä käynti sekä hevosen ja tallin hoito. Harva ratsastaja jaksaa pitää itsestään yhtä hyvin huolta kuin hevosestaan. Yöunet voivat jäädä vähäisiksi eikä ruokaa ehditä syömään säännöllisesti. Yhtä lailla oheisliikunta on olematonta tai minimaalista. Monipuolisen liikunnan poissaolo voi johtaa myöhemmin etenkin paljon ratsastavilla rasitusvammoihin ja kulumiin, sillä lihakset kehittyvät yksipuolisesti. Harvemmin myös tallitöitä tehdään täysin ergonomisesti. Hyväkuntoinen ja itsestään huolehtiva ratsastaja pystyy keskittymään tunnin aikana paremmin sekä jaksaa loppuun asti. Tätä varten viikko-ohjelmaan pitää sisältää myös oheisliikuntaa ja voimaharjoittelua.

Muutaman kerran viikossa tehtävät juoksulenkit ja vierailut kuntosalilla kehittävät aerobista kuntoa, kestävyyttä ja kohottavat niiden lihasten kuntoa, jotka jäävät hevosen selässä vähemmälle. Selän ja vatsan tukilihasten kunto on hyvä pitää priimassa myös tallien ulkopuolella, sillä ne voivat estää yleisiä kiputiloja. Yhtä lailla reidet tekevät paljon työtä ratsastustunnin aikana, mutta alaraajat jäävät taka-alalle, jolloin niitä on hyvä treenata kuntosalilla.

Oheisliikunnan voi lisätä myös tallivierailuihin esimerkiksi matkaamalla tallille pyörällä, sauvakävellen tai kävellen. Ratsastajien on hyvä muistaa olevansa yhtä lailla urheilijoita kuin esimerkiksi jääkiekkoilijat. Kaikkien urheilijoiden täytyy huolehtia monipuolisesti hyvinvoinnistaan ja henkisestä kunnostaan myös lajiareenoiden ulkopuolella.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *