Suomessa järjestettävät hevoskilpailut

Suomi on Ruotsin ja Norjan tavoin niitä harvoja maita, joissa raviurheilu on huomattavasti suositumpaa kuin hevosten laukkakilpailut. Suomessa laukkakilpailuja ei juuri järjestetä, mutta monissa muissa hevoslajeissa on mahdollista kilpailla, vaikka laji ei välttämättä yltäisikään raviurheilun suosion tasolle. Suomen pienen väestömäärän vuoksi kilpailut voivat olla melko pienimuotoisia, mutta toisaalta sitäkin antoisampia.

Ravikilpailuissa on useita eri luokkia

Raviurheilua Suomessa käsitellään sivustollamme omassa artikkelissaan, mutta se ansaitsee silti maininnan hevoskilpailuista puhuttaessa. Raviurheilussa kilpaillaan useilla eri tasoilla ja siinä voi osallistua niin kansainvälisiin suurkilpailuihin, kuin pieniin harrastelijatyyppisiin tapahtumiinkin omista taidoista ja hevosesta riippuen. TotoTV -ravit ovat tunnetuimmat ravit ja ne ovat myös rahakilpailutoiminnassa päätapahtuma. Niitä järjestetään ympäri vuoden, ja niiden rahapalkinnot ovat suuria.

  • Moni suomalainen hevosurheilija kilpailee Suomen lisäksi myös ulkomailla
  • Hevoskilpailut ovat monipuolistuneet ja kasvattaneet suosiotaan Suomessa

Kaikissa kilpailuissa hevonen on luonnollisesti lajin tärkein työväline ja sen hyvinvointi on jokaisen ratsastajan prioriteetti. Hevoset tarkastetaan eläinlääkärin toimesta, niillä on oltava voimassa pakolliset rokotukset, ja hevosen on oltava terve. Ratsastajalla on myös oltava hyvä suhde hevoseen, jotta keskinäinen yhteistyö toimisi ja hevonen kykenisi kilpailutilanteessa mahdollisimman hyvään suoritukseen ilman pelkoa.

Suomessa hevosten arvostus on melko korkealla ja kilpauran jälkeen hevosia pidetään usein esimerkiksi harrastuskäytössä, ratsuina tai toisinaan jopa terapiahevosina. Hevosen käyttö sen kilpauran jälkeen riippuu hyvin paljon hevosen luonteesta ja myös siitä, missä lajissa hevonen on aiemmin kilpaillut. Usein esimerkiksi menestynyt kouluratsastushevonen sopii mainiosti myös harrastushevoseksi, vaikka ei kisoissa enää pärjäisikään.

  • Hevosille tehdään doping-testejä samoilla tavoin kuin ihmisurheilijoille
  • Jos hevonen tarvitsee lääkettä, lääke hankitaan apteekista eläinlääkärin määräämällä reseptillä
  • Hevosterapiaan voi kuulua joko ratsastusta, hevosen hoitoa tai molempia

Suomessa on suomenhevosille omia kisoja

Suomenhevonen on Suomessa kehitetty hevosrotu, joka on hyvin monipuolinen yleishevonen ja jota käytetään myös ravihevosena. Suomenhevosta pidetään yhtenä nopeimmista kylmäverisistä hevosroduista. Toisaalta suomenhevosta ei voida suoraan luokitella täysin kylmäveriseksi, vaan joidenkin määritelmien mukaan se on raskas lämminverinen tai yleishevonen. Suomessa on toisinaan järjestetty pelkästään suomenhevosille omia kilpailuja, joihin muun rotuiset hevoset eivät osallistu.

Esteratsastuskilpailut Suomessa

Varsinaisista ratsastuslajeista Suomen suosituin laji on esteratsastus. Sen tarkoituksena on suorittaa tietty esterata annetussa ajassa ja ylittää esteet mahdollisimman virheettömästi. Esteiden määrä ja estekorkeus vaihtelevat sen mukaan, mikä vaikeustaso kisoissa on kyseessä. Esteitä on noin 8 – 20 kappaletta ja niiden korkeus vaihtelee 60 – 160 senttimetrin välillä. Virhepisteitä tulee esteen pudottamisesta tai jos hevonen kieltäytyy hyppäämästä.

Kouluratsastusta harjoitellaan jo ratsastuksen perusteissa

Kouluratsastusta pidetään kaiken ratsastuksen perusteena ja se saattaa ulkopuoliselle näyttää melko omituiselta. Kouluratsastuksen tarkoituksena on saada hevonen suorittamaan tietyt liikkeet ikään kuin koreografiassa ja tuomaristo arvostelee liikkeiden sulavuuden ja ratsastajan hevosen yhteistyön sujuvuuden. Kouluratsastuksen onnistunut kilpailusuoritus vaatii ratsastajalta runsaasti taitoa kontrolloida ja lukea hevosta. Kilpailuluokkia on olemassa useita erilaisia.

Kouluratsastusta tulee harjoitella jonkin verran, vaikka siinä ei aikoisikaan kilpailla. Se auttaa ratsastajaa oppimaan hevosen ohjaamista ja toisaalta se on myös hevoselle tottelevaisuuskoulutusta, joka auttaa muun muassa esteratsastuksessa. Suomalaisia kouluratsastajia ovat muun muassa Janne Bergh, Marko Björs, Emma Kanerva ja Kyra Kyrklund, joista Kyrklund on Suomen kaikkien aikojen menestynein kouluratsastaja.

Lännenratsastus ja vikellys voivat auttaa kansainväliseen menestykseen

Lännenratsastuksessa toimitaan Suomessa tällä hetkellä enemmän harrastuspohjalla, mutta siitä löytyy monia variaatioita, jotka ovat ulkomailla, erityisesti Pohjois-Amerikassa hyvin suosittuja. Lännenratsastuksen juuret ovatkin cowboy-kulttuurissa. Suomessa on mahdollista kilpailla erilaisissa aika ja taitokisoissa, joiden kuninkuuslajina pidetään reiningiä. Tässä lajissa on tarkoituksena laukata ennalta määrätty ohjelma. Siihen kuuluu muun muassa ketteryyttä vaativia käännöksiä ja ympyröitä.

Vikellys on haastava laji, joka yhdistää voimistelun ja ratsastuksen. Kyseessä on siis erilaisten voimisteluliikkeiden suoritus hevosen selässä. Lajin juuret ovat sirkuksessa ja sieltä se on pikkuhiljaa levinnyt hevosharrastajien pariin ja lopulta kilpailuksi asti. Lajissa on mahdollista kilpailla yksin, pareittain tai joukkueena. Kilpailut ovat Suomessa vielä melko pieniä, mutta ulkomailla laji on suosittu.

Kenttäratsastuksessa on kolme eri osakoetta

Kenttäratsastus on haastava laji, joka koostuu kolmesta eri osa-alueesta. Niistä suurin painoalue on ehdottomasti kisoissa suoritettavassa maastokokeessa ja sitä pidetäänkin lähes koko kenttäratsastuksen ydinalueena. Maastokokeessa esteitä on runsaasti, ne suoritetaan maastossa ripeässä laukassa. Laji vaatii hevoselta ja ratsastajalta hyvää kuntoa ja rohkeutta. Hevosen on myös luotettava ratsastajaan ja ratsastajan hevoseen.

Rataesteratsastuskoe ja koulukoe ovat samantapaisia kuin omissa kilpailuissaan, eli hevosesta mitataan tottelevaisuutta, ketteryyttä ja ratsukon yhteistyötä arvioidaan. Miinuspisteitä tulee tietyistä ennalta määritetyistä asioista ja vähiten miinuspisteitä saanut ratsukko voittaa kilpailun. Koko kenttäratsastuskilpailu kestää 1 – 3 päivää riippuen siitä, onko maastoesterata pitkä vai lyhyt. Pitkällä radalla jokainen osa-alue suoritetaan erillisinä päivinä.

Islanninhevosille on omat kilpailunsa

Kuten suomenhevosille, myös islanninhevosille on järjestetty omia kilpailuja, mikä onkin loogista kun otetaan huomioon islanninhevosen muita hevosia pienempi koko. Islanninhevosten kilpailut keskittyvät Suomessa askellajeihin, joissa voi kilpailla useissa eri lajeissa. Kilpailla voi muun muassa kahdessa eri tölttilajissa ja kolmessa eri passilajissa. Passilajit kilpaillaan suoralla radalla, kun taas töltissä rata on ovaalin muotoinen.

Hevoslajeissa on monipuolista kilpailua

Suomessa hevosharrastus on kohtuullisen marginaalinen, mutta harrastajat ovat aktiivisia ja kilpailuissa on mahdollista käydä usein ja menestyessään mahdollisesti myös jatkaa kilpailua ulkomailla ja parhaimmillaan tehdä siitä myös ammatti. Ratsastuspiireistä saa myös hyviä ystäviä ja parhaimmillaan nämä ystävyydet kestävät läpi koko elämän.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *